Korjausrakentaminen on Suomessa useammin vanhan talon avaamista kuin uuden seinän pystytystä. 1950–1980-luvun kerrostalo, rintamamiestalo ja 1990-luvun omakotitalo käyttäytyvät eri tavalla. Yhteistä niille on, että vesi, kylmä ja väärä järjestys tekevät enemmän vahinkoa kuin vanha keittiökaappi.
Tämä sivu on yleiskuva. Alasivut käsittelevät keittiötä, kylpyhuonetta, kattoa, maalausta ja pihaa. Märkätilan vedeneristys on omalla sivullaan, koska se ei ole sisustus.
Taloyhtiö ja omakotitalo eivät ole sama työmaa
Omakotitalossa omistaja päättää rakenteesta, aikataulusta ja siitä, kuka tulee tontille. Vastuu virheestä jää silti sille, joka teettää työn. Naapurin kuuleminen, toimenpidelupa ja rakennuslupa eivät katoa, vaikka tontti olisi oma.
Taloyhtiössä osakas omistaa osakkeet, ei seinän sisusta. Kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan kesken. Märkätilan vedeneriste on tyypillisesti yhtiön rakennetta, pintamateriaali osakkaan. Käytäntö vaihtelee yhtiöjärjestyksen ja vastuunjakotaulukon mukaan, mutta periaate on sama: et voi uusia kylpyhuonetta ilmoittamatta, jos työ koskee vesieristettä, lattiakaivoa tai pystylinjaa.
Isännöitsijälle ilmoitetaan kirjallisesti. Hallitus voi vaatia selvityksen tekijästä ja suunnitelmasta. Linjasaneerauksen alla osakasremontti voi olla turha, jos putket avataan muutenkin. Siksi ensimmäinen kysymys taloyhtiössä ei ole laatan sävy vaan yhtiön PTS ja tulevat hankkeet.
Luvat, ilmoitukset ja se mikä näyttää pieneltä
Kantavan seinän aukko, hormin siirto, julkisivun muutos ja jätevesijärjestelmä eivät ole keittiöunelmia. Kunnan rakennusvalvonta ratkaisee, tarvitaanko lupa. Sama työ voi olla ilmoitusasia yhdessä kunnassa ja lupahanke toisessa, koska talo, kaava ja käyttötarkoitus eroavat.
Asunto-osakeyhtiössä muutostyöilmoitus on eri paperi kuin viranomaislupa. Molemmat voivat olla tarpeen. Palovaroitin, ilmanvaihto ja märkätilan kaadot eivät ole paperin koristeita: ne ovat niitä asioita, joita myöhemmin kysytään, jos rakenne kastuu.
Vanhan talon purku-urakka ilman asbestikartoitusta on huono idea. Asbestia käytettiin Suomessa yleisesti vielä 1980-luvulla ja osin 1990-luvun alussa. Sitä on liimoissa, tasoitteissa, putkieristeissä, julkisivulevyissä ja lattiamateriaaleissa. Kartoitus tehdään ennen purkua. Jos kartoitusta ei ole, urakoitsija joko kieltäytyy tai hinnoittelee riskin.
Työjärjestys, joka säästää pinnoilta
Katto ennen julkisivua, jos molemmat vuotavat. Märkätila ennen keittiötä, jos sama putkilinja palvelee molempia. Sähkö ja LVI ennen kalusteita. Maalaus viimeisenä, kun pölytyöt ovat ohi. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, kunnes joku asentaa lattian ennen kuin kylpyhuoneen kynnys on valmis.
Omakotitalossa salaoja ja sadevesi kuuluvat samaan keskusteluun perustuksen kanssa. Jos sokkeli on märkä, sisällä maalataan oiretta. Pihasivu ja kaivuutyöt kuuluvat tähän, vaikka työmaa näyttäisi sisältä.
Kuntoarvio ei ole pakollinen ostajan papereissa jokaisessa kaupassa, mutta se on järkevä, kun talo on vanha ja aiot avata rakenteita. Se ei ole sama asia kuin kuntotutkimus tai kosteusmittaus. Erot on avattu kuntoarvion sivulla.
Tarkistuslista ennen kuin tilaat työn
- Onko kyse taloyhtiöstä vai omakotitalosta – kuka päättää rakenteesta?
- Onko asbestikartoitus tarpeen ennen purkua?
- Koskeeko työ märkätilaa, vesikattoa tai kantavaa rakennetta?
- Onko yhtiöllä linjasaneeraus tai kattohanke tulossa?
- Onko työjärjestys merkitty: rakenne, LVI, sähkö, pinnat?
- Onko tarjouspyynnössä sama sisältö kaikille tarjoajille?
Hinta seuraa laajuudesta. Siksi hinnat-sivu ei anna euromäärää neliölle vaan selittää, miksi märkätila on eri laji kuin huoneen maalaus. Laskentasivu kertoo, miten tarjouksia luetaan rinnakkain.